Etusivulle
Etusivu | Johtokunta | Jaostot | Pesäpallo | Kuntourheilu | Kilpailut | Historia | Kuvat

Historiaa

Idea oman urheiluseuran perustamisesta Munakkaan lausuttiin 25 päivänä tammikuuta 1949, jolloin Ilmajoen Kisailijain Munakan kyläosaston johtokunta, urheilukenttätoimikunta ja joukko kyläläisiä kokoontui Seittun-Ujaisten Nuorisoseuran talolle kokoustamaan urheilukentän rakentamisesta Munakkaan. Eri näkökantojen pohtimisen jälkeen päätettiin kokouksessa yksimielisesti perustaa kylään oma urheiluseura hoitamaan kenttäasian eteenpäin viemistä. Perustava kokous pidettiinkin jo n. viikon kuluttua eli helmikuun 2 päivänä 1949.

Urheilukentän rakentamisen aloituksessa ei aikailtu vaan työt aloitettiin talkootyönä jo toukokuussa -49. Samana syksynä päätettiin painikämpän rakentamisesta. Rakennustyö annettiin Viljami Panulle. Rakentamista varten anottiin työttömyysrahoja ja johtokunta kokouksessaan 23.11.1949 totesikin ns. "varatyömaan" otetun vastaan ja työt pantiin käyntiin välittömästi. V -89 painikämppään tehtiin laajennus. Laajennusosaan rakennettiin kioski ja pukuhuoneet lähinnä pesäpalloilijoiden tarpeisiin.

Urheilukenttää varten päätettiin anoa veikkausvoittovaroja. Kauppias Alex Kuoppala päätettiin lähettää "lobbaamaan" Helsinkiin ja jättämään samalla Urheilijain anomuksen. Erilaisten, jopa ministeritason neuvottelujen jälkeen kenttää varten saatiinkin veikkausvoittovaroja useana vuonna. Lisäksi Ilmajoen kunta myönsi urheilukentän kenttätyömaan työttömyystyömaaksi enintään kymmenelle miehelle. V-77 urheilukenttä lahjoitettiin Ilmajoen kunnalle. Siitä lähtien kunta on huolehtinut kentästä, tosi viime vuosina siten, että seura on saanut kunnalta rahallisen korvauksen siitä, että seura on pitänyt kentän kunnossa talkootyönä.

Heti kentän valmistumisen jälkeen valittiin henkilöt yleisurheilun tuomarikursseille ja kentällä järjestettiin yleisurheilukilpailuja, kylien välisiä otteluita ja "Olympialaisia". Yleisurheilutoiminta on jatkunut koko seuran historian ajan tosin vaihtelevalla aktiivisuudella.

Alusta lähtien seuran toiminta oli varsin monipuolista, Heti alkuunsa perustettiinkin seuraavat jaostot: yleisurheilu, paini, hiihto, palloilu, voimistelu ja raittiusjaosto sekä huvitoimikunta. Vuonna -62 perustettiin suunnistusjaosto Pauli Kukon vetämänä. Vuoden -95 aikana tehtiin opetuskartta suunnistusta varten koulun alueelle. Seuraavana vuonna urheilukentän maastoon valmistui suunnistuskartta Rasti-Jussien toimesta.

V-98 alusta seuraan toimintaan tuli uusi laji, sillä Munakan Tennis Ry:n toiminta liitettiin Munakan urheilijoihin. Tennisseuran rakentama tenniskenttä siirtyi seuran hoitoon ja käyttöön ja seuraan perustettiin tennisjaos.

Lumitilanteesta riippuen seura on järjestänyt sarjahiihtoja, Munakan mestaruushiihdot ja vuorollaan järjestänyt Munakka-Kaanaa ja viime vuosina Munakka-Kaanaa-Kitinoja hiihtoviestikilpailut.

Painikämppä oli aluksi ahkerassa käytössä, sillä painiharjoituksia pidettiin talvikautena kahdesti viikossa ja nuorisoseuralla järjestettiin pirikunnallisia painikilpailuja. Painitoiminta hiipui pikkuhiljaa ja v-74 painikämppä vuokrattiinkin kunnan Nuorisolautakunnalle. -82 alkoivat kuljetukset painiharjoituksiin Ilmajoen keskustaan ja nykyisin useita nuoria Munakkalaisia painiikin Kisailijain riveissä.

V-78 ilmoittauduttiin lentopallosarjaan. Myöhemmin lentopalloa on pelattu lähinnä harrastusmielessä ja osallistuen puulaakisarjoihin.

Pesäpallo on pitkään ollut aktiivisin jaos seurassa. Parhaimmillaan Munakan Urheilijoista on pelannut kolme eri joukkuetta. Korkeimmillaan Munakan joukkue on pelannut maakuntasarjassa. Melkoinen voimannäyte pieneltä seuralta. Vuonna -89 käytiin neuvotteluja Ilmajoen Kisailijain kanssa seuran pesäpallotoiminnan liitämisestä Kisailijoihin, mutta asiasta ei päästy sopimukseen.

V-93 aloitettiin kuntourheilujaoston organisoima haastepyöräily Halkosaarta vastaan. Munakkalaisten kuntoilun kannalta tällä on suuri merkitys, sillä pyöräily on saanut säännöllisesti liikkeelle suuret massat.

Varainhankintaa varten seura on järjestänyt erilaisia tempauksia mm. vuosittainen paperinkeräys ja joulukuusen pituusveikkaus, linnunpönttöjen teko ja myynti, arpamyynnit, Munakan ja Halkosaaren alueen puhelinluettelon teko ja mainoksien myynti siihen ja pesäpallon ottelulehtiseen sekä naisjaoston organisoimana kioskitoiminta painikämpän yhteyteen rakennetussa kioskissa pesäpallo-otteluiden ja muiden tapahtumien aikaan.

Ensimmäinen puheenjohtaja Tauno Järvi on ollut pisimpään puheenjohtajana yhtäjaksoisesti ts 12 ensimmäistä vuotta. Tosin jos puheenjohtajavuosia lasketaan niin Aarne Lahdenmäki on pitkäaikaisin puheenjohtaja, sillä hän on ollut puheenjohtajan kahteen otteeseen v 65 -75 ja 91 -93.

Heikki Lintala