Munakkalaisten pitkäaikainen terveyssisar Saara Mäntylä

1950-luvun loppupuolella munakkaan tuli alueen pitkäaikaisin terveyssisar. Hän oli Saara Mäntylä os Hakala (s.1933 Kuortane, k. 2013 Ilmajoki). Hän oli valmistunut ensin sairaanhoitajaksi Oulussa ja sen jälkeen lisäkoulutuksella terveyssisareksi. Hän muutti asumaan Mikko Vallin talon yläkertaan, josta käsin hän hoiti terveyssisaren työtään kiertäen polkupyörällä tai Mikko Vallin kyydissä autolla potilaiden luona näiden kotona.

Vuonna 1959 hän avioitui Markus Mäntylän kanssa ja muutti tämän taloon Mäntylään Ujaistenkylään. Muutama vuosi sen jälkeen, 1960-luvun puolivälissä Mäntylän talon toinen puoli muutettiin Ujaistenkylän neuvolaksi. Potilaat saivat tulla aamupäivisin terveyssisaren vastaanotolle, iltapäivisin hän kierteli autolla kylällä kotikäynneillään. Jossain vaiheessa hänen virkanimikkeensä muutettiin terveydenhoitajaksi.

Saara Mäntylän tytär muistelee: "Äitini ammatti oli lapsen näkökulmasta mielenkiintoinen. Hänellä oli iso, jännittävä laukku, jossa oli ruiskuja, pinsettejä, putkiloita, sidetarvikkeita, jopa stetoskooppi. Hän saattoi saada puhelinsoiton keskellä yötä, ja silloin isä ja äiti lähtivät autolla apuun. Kerran vuodessa kävin hänen luonaan neuvolassa, jossa hän otti hemoglobiinin ja muut näytteet, pituuden ja painon. Hänen mukanaan kulkeutuivat myös kaikki kylän pöpöt kotiin. Me lapset vietimme usean joulun sairasvuoteella: kävimme läpi melkein kaikki rokot lukuun ottamatta isorokkoa ja tulirokkoa. Kylällä oli kyllä eräs perhe tulirokossa, mutta sitä pöpöä äiti ei halunnut tuoda kotiin. Sairastalo oli eristyksissä, ja sinne vietiin ruokatarvikkeita portaille.

Kun Ujaistenkylän kansakoulu lakkautettiin vuonna 1968, koulun toinen rakennus eli alakoulun tilat muutettiin Munakan neuvolaksi. Saara jäi eläkkeelle 1989 ja jatkajaksi tuli Maarit Niemistö.

Saara muistetaan lempeänä terveyssisarena, mutta toki pienet lapset muistivat ikävätkin toimenpiteet, joten häntä sanottiin myös piikkitädiksi. Eräs munakkalainen muistelee, että häntä rokotettiin, mutta toisin kuin pikkusisko, joka tappeli vastaan, hän niiasi ja kiitti terveyssisarta.

Teksti

Merja Riikonen